Joo, vitsivitsi, Eerika, elä suutu. =) Hyvä että joku sanoo niin tulee jopa kirjoitettuakin jotain.

 

Heräilinpä siis perjantaiaamuna herätyskelloon vähän seitsemän jälkeen. Laitoin piilarit, puin, meikkasin, söin aamupalan ja sitä rataa. Ja kello oli vasta kahdeksan kun olin valmis, joten päätin tekemisen puutteessa istahtaa koneelle. Ja ommom tuli kiire kun yhdeltä lempificcareistani oli ilmestynyt uusi, mitä ilmeisimmin aivan mahtava RusGerficci Ne Ver', Ne Boisya', jonka ensimmäinen chappi piti ehtiä lukea puolessa tunnissa. Koska muuten se olisi jäänyt häiritsemään koko viikonlopuksi. RusGer, mahtava ficcari, mahtava ficci, omomomom~ <3 

 

 

Ja Eerikan auto sitten puoli yhdeksän jälkeen huristeli talon eteen ja sinne juoksin hirveässä räntäsateessa. Autossa Eerikan äiti ja isukkipuoli ajelemassa ja me kolme - mine, Eerika ja Emmi - tungettiin sitten takapenkille. Kuka istuu aina keskellä? -.- Noh, keskeltä näkee hyvin. x3 Säädettiin jotain ja Emmi leikki lukevansa kirjaa ja sitten vaan nukuttiin johonkin Antik-Anna kahvilaan Pukarolla asti. Sieltä Aino sai limsaa ja Eerika pääsi kahvittelemaan ja jotkut onnekkaat varmaan vessaankin. Jatkomatka sujuikin sitten huomattavasti hilpeämmissä merkeissä, koska ainakin minun hilpeystasoni nousi huimasti koska limsa. =’’D

 

Helsinkiinkin lopulta saavuttiin. Noustiin autosta Kampin alla, otettiin tavarat mukaan ja sanottiin heipat Eerikan porukoille. Mine ja Eerika sekoiltiin vaan ja Emmi häpesi silmät päästään. xD Jätettiin rojut Kampin tavarasäilytykseen (nerokas systeemi sielläkin o__O) ja käytiin vessailemassa. Minkä jälkeen tiemme vei pariin rihkamakauppaan, joista onnistuin ostamaan söpön rusettipannan ja rumat korvikset (koska ne olivat alennuksessa). xD Minkä jälkeen käpöteltiin Foorumiin koska oli nälkä. :))

 

 

Päädyttiin syömään Raxiin. Tosin aika sekoilua oli sekin syöminen, mutta täytyy sanoa että Eerikan kanssa vähän alkupiikistä rauhoituttiin. Ja Emmikin vähän piristyi. :) Mahtaa olla rankkaa kun pitää äitimoodilla vahtia meitä kakaroita eikun. xD Jäätelö varmaan auttoi. Ja kahvi. Ja kaakao. 

 

Emmi pyöritti sitten minut Raxista ulos koska olin ihan täynnä eikun. No, siihen verrattavassa olotilassa kuitenkin lähdettiin syöminkien jälkeen johonkin vaatekauppaan johon Eerika ehdottomasti halusi. Toisin sanoen Eerika shoppaili ja mine ja Emmi pyörittiin varattomina. Ja löydettiin tiemme myös johonkin söpöön kauppaan, mistä ostin maailman söpöimmät kakkupalakorvikset. <3 

 

Lopulta tie vei Gina Tricotiin, joka minuakin kiinnosti koska eihän sitä tästä omasta tuppukylästä löydy. Ja olin viimeksi Lahdessa samassa putiikissa nähnyt aivan ihanat, vaaleansiniset farkut ja elättelin toiveita, että ne sielläkin olisivat. Ja olivathan ne. <3 Ja Aino osti. Ja kärsi koko ajan koska perinteisesti selkä päätti tulla kipiäksi ja tuntui pahalta, vaikka tällä kertaa olikin niin pientä ja epävakavaa, että sen kanssa pystyi elämään kunhan vaan pääsi pikku hetkeksi istumaan. Poijjat sitten soittelivat, että ovat matkalla ja minulta oli heille luvatut muumitikkarit ostamatta. Joten jätettiin Emmin kanssa Eerika sovittamaan vaatteita ja kirmattiin Forumin alakertaan Alepaan, josta ostin sitten ne luvatut tikkarit pojille (Miikalle punainen ja Tinolle vihreä, tarkkaan valitsin x3) ja itselleni totta kai vähän limsaa.

 

Eerika sitten kanssa tuli sinne alas kun kerkisi, ja jatkettiin matkaa takaisin Kamppiin. Otettiin tavarat pois koska tytsyillä oli tarve ehostaa itseään ennen poikien tuloa. Ja okay, oli itsekin kiva harjata hiukset ja vähän näyttää taas ihmiseltä. x)) Emmi soitteli Miikalle ja poika oli tulossa, joten lähdettiin kohti rautatieasemaa vastaan. Miika tuli sitten puolimatkassa vastaan ja jatkettiin yhdessä yhä kohti rautsikka-asemaa, koska Tinokin oli joskus tulossa. Odoteltiin sitten asemalla vähän aikaa Tinoa kunnes sekin tekosuolakurkku päätti saapua. Jatkoimme yhdessä saman tien samalla junalla millä Tino oli tullut Malmille päin. Taaskaan ei maksettu mitään, ehehe. Eihän me koskaan, miksi siis aloittaa nytkään julkisista maksaminen. Tino kantoi laukkuni jee.

 

 

 

 

 

Miikan piti käydä kotimatkalla kaupassa, joten hypättiin sitten Lidlissä ja Prismassakin, koska Lidlistä ei kuulemma saanut kunnollisia perunoita. x3 Ja vietiin sitten sekä ostokset ja meidän matkalaisten tavarat Miikalle majapaikkaamme, mutta oltiin hiljaa, ettei herätettäisi äitiä. (Herätettiin kuitenkin, kuten myöhemmin saatiin kuulla. :D) Ja käännettiin askeleemme kohti vanhaa tuttua Tinon kotia. Juotiin teetä (tai siis minä teetä ja kaikki muut kahvia) pöydän ääressä, jutusteltiin ja sitä rataa. Ja mentiin ylös ihmettelemään Tinon pyssyjä ja penkomaan vaatekaappeja ja muuta perustouhua. =’D

 

 

 

 

Ja palattiin hetkeksi alas jopa kunnes Tinon isukki päätti ilmestyä kännissä paikalle. Se oli pelottavaa, huhhuh, en ole tottunut kun humalaiset ukot tulivat selittämään jotain ihan korvaan ja huhhuh. Järkytys ja traumat ja sitä rataa. xD Liuettiin siitä sitten ulos leikkimään niillä pyssyillä. Tai siis muut leikkivät ja ammuskelivat viattomia ja puita ja minä kieltäydyin kunniasta. Olen liian neiti ampumaan kuula-aseilla. x3 

 

 

 

Ja kun lapsoset olivat saaneet tarpeeksi räiskiä valkoisia kuulia ympäristöönsä, lähdettiin jälleen liikkeelle. Käytiin kaupassa (koska Ainolle limsaa) ja sitten sieltä mentiin Miikalle. Miikalla oli hieno kämppä. :)) Saatiin sapuskaa ja juotiin minun limsat keittiössä. Ja alkoi jossain vaiheessa siinä ärsyttää Tinon jutut ihan mielettömästi, mutten jaksanut valittaa ja se sitten meni ohi. =’D Ja oltiin Miikan huoneessa ja herra musisoi meille aivan mahtavasti kosketinsoittimillaan. Päätettiin meikata Miika ja haettiin ulkovarastosta meille patja ja sekoiltiin siinä sitten kaikkea jotain, ei muista. Miikan marsu Vivaldi alias Jorma oli ihunasöpö~ <3

 

 

 

 

 

 

Tino lähti kotio joskus alkuyöstä. Syötiin siinä sitten kerroskiisseliä, johon oli ilmeisesti sekoitettu jotain keijupölyä, koska maattiin vaan sitten yöllä monta tuntia neljä ihmistä yhden hengen sängyssä miten lie sotkeutuneina toisiimme. =D Läheisyyttä ja lämpöä ja oli hauskaa. ^w^ Ja päätettiin joskus neljän aikaan nousta ylös ja erkaantua toisistamme ja mennä pesemään hampaat ja unille. Eerika nukkui sohvalla ja minä Emmin kanssa lattialla patjalla olkkarissa.

 

 

 

 

Aamulla heräiltiin virallisesti joskus kymmenen aikaan (kai?) ja aurinko paistoi ihanasti ikkunasta silmiini. xD Eerika tömisteli sohvaltaan patjalle meidän luokse ja maattiin siinä ja kuunneltiin kun Miikan äiti etsi pikkusiskolle jotain vaatteita jonkun kaverin synttäreille. Tino päätti jossain vaiheessa tulla kanssa oven taakse, joten noustiin sitten ylös ja mentiin herättämään Miikakin iloisesti herran päälle hyppäämällä. 

 

 

Syötiin aamupalasta keittiössä ja jossain vaiheessa liukenin vessaan laittamaan piilarit ja meikkaamaan. Minkä jälkeen iloisesti käskettiin minnuu laittamaan housut jalkaan xD, joten menin sitten pukemaankin päivävaatteet. Pyöriskeltiin siinä sitten jotain, kunnes päätettiin lähteä kauppaan koska oli täydellinen ulkona käppäilyilma; aurinko paistoi ja taivas oli ihan sininen. :)) Vietiin samalla patja takaisin varastoon ja siinä sitä aikaa sitten kuluikin kun Miika yritti saada patjaa takaisin umpitäyteen varastokopperoon. Jere oli ulkosalla tamppaamassa mattoja oikein miehekkäästi (tyttöystäväkin siinä vahdissa) ja mentiin rivissä toljottamaan. xD 

 

Kun sinne kauppaan sitten päästiin, tajusin että hei, minähän olin ollut siellä samassa paikassa lokakuussa syyslomareissulla kun odotettiin äitykkää Apteekista vaikka miten kauan pois. =D Hämmästyin hirveästi. Kuitenkin, käytiin kaupassa ja ostettiin jälleen limsaa ja karkkia. Ja painuttiin melko nopiaan takaisin Miikalle, koska oltiin jo myöhässä ja joku setämikälie siellä jo odotti, että pääsisi korjaamaan tietokonetta.

 

 

 

 

Miikalla sitten pesiydyttiin keittiöön selittämään jotain ja syömään karkkia ja limsaa ja jotkut jopa yrittivät pelata korttia. Miikaa näkyi välillä ja välillä ei, kun herra katosi tuon tuostakin olkkariin sen tietokoneen kanssa jotain säätämään. Miika alkoi siinä sitten kanssa oikeana kodinhengettärenä ruokaa laittamaan ja pilkkoi perunoita. Ja me saimme loistoidean alkaa pelata pullonpyöritystä. =’D

 

 

 

 

Pyöritellessähän sitten se aika kului. Mitäs kaikkea oli, kaikennäköisiä totuuksia, enemmän tai vähemmän rajua tavaraa (”oletko tyydyttänyt itseäsi, millaista pornoa katsot” usw. =’’D) ja tehtäviäkin sitten. Miika pesi hampaansa tiskiharjalla, Tino yritti seisoa päällään mutta ei onnistunut (jäi ihan vain pyllistelyksi sekin), Miika pussasi kauniisti Tinoa, Emmi ei vietellyt Tinoa koska ”se on niin tyhmä ettei sitä tarvi!”, pojat kuivapanivat iloisesti ja sitä rataa. XD Mine tein tasan yhden tehtävän ja se jäi tasan siihen yhteen. Koska laittoivat minut syömään jotain ylitulista tappolitkua ja vaikka sitä oli ihan vähän, soli niin hirviää että aloin ihan oikeasti itkemään. x3 Huulet olivat ihan turtana vielä monen monituista tuntia sen jälkeen. :D 

 

Siinähän se aika sitten hurahti ja jossain vaiheessa syötiin jopa kodinhengetär-Miikan laittamia perunoita (tai no minulta jäi vähän syömättä koska ei tehnyt sen suun palamisen jälkeen mieli enää mitään xD) (Se poika on oikeasti oikea kotiäiti). Saatiin lisäaikaa kun Emmin isukki oli tunnin myöhässä sovitusta hakuajasta ja lähdettiin ihan lopuksi vielä kauppaan koska Miikan piti käydä ruokaostoksilla. Käveltiin käsikynkkää sitten taas Prismaan ja oltiin siellä viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. =’’D Ja oltiin taas vaihteeksi myöhässä kun Emmin isukki soitti saapuneensa paikalle kuuden aikoihin kun oltiin vielä (sulkemisajan jälkeen, ehehe) kaupassa. 

 

 

Kiiruhdettiin sitten sieltä ja etsittiin vähän aikaa Emmin isin parkkeeraamispaikkaa. Ja haettiin rojut Miikalta ja sitten olikin jo aika sanoa heipat ja häipyä. :( Tuli ikävä ja ää.

 

Ajomatka sujui aika hiljaisissa tunnelmissa. Emmin isukki ajoi, Emmi oli etupenkillä ja me Eerikan kanssa takana. Koukattiin Lahden kautta ja käytiin siellä Mäkissä syömässä. Ja Salpausselän kisojen takia osuttiin juuri paikalle kun tuli ilotulitukset! Näyttivät hienoilta. :D

 

Ja Lahdesta takaisin päin ihmiset nukkuivat, mutta Ainoa ei väsyttänyt yhtään ja oli tylsää ja hiljaista.

 

Ja kotio tultiin sitten joskus puoli yhdentoista maissa. Porukat olivat nukkumassa, minulla ei ollut avaimia tietenkään ja hakkasin sitten ovikelloa niin kauan että heräsivät ja tulivat avaamaan. Ja sitten pompin ihan fiiliksissä lauleskellen yläkertaan kun muut ihan unessa olivat. =D 

 

Oli ihan tosi kiva reissu ja ää ikävähän tässä melkein on. Joskus taas, kenties. Se oli sitten siinä.