Tervehdys sinulle joka tätä luet ja tervehdys uudelle blogillekin. Minulla on useampia blogeja siellä täällä, mutta ajattelin tämän perustaa jonkinlaisena haasteena. Ja haastettapa hyvinkin, tarkoitus olisi pitää tämä asiallisena ilman menemisiä henkilökohtaisuuksiin. Eli sellainen blogi kuin kenellä tahansa normaalilla ihmisellä. Kyllä, tästä tulee vaikeaa... Jos alan ruikuttaa liikaa niin keskeyttäkää heti.

Ja jo ihan aluksi varoitan, tästä tulee tekopirteää. Leikitään että hymyilen täällä, kun oikeasti se tuntuu olevan turhan vaikeaa. Joten älkää soimatko jos jutut alkavat mennä väkinäisiksi kun yritetään löytää tavallisia, huolettomia ajatuksia ja tapahtumia taustoista.

Esitelläänpä tässä alkajaisiksi itseni, jotta tiedätte kenen kanssa olette tekemisissä:
Nimimerkki: Täällä Aisy, mutta myös muita löytyy sylin täydeltä, mainittakoon esimerkkeinä Aichy, Cathy ja Illusia
Horoskooppi: Härkä (syntymäpäivä on tarkalleen ottaen 30.4. eli vapunaatto)
Ulkonäkö: Pituutta huimat 155 cm eikä lisää ole tiedossa, joten olette kohdanneet kääpiön. Paksut, tummanruskeat hiukset ja rillitkin vielä päässä. Meikkiä ette erikoistilaisuuksia lukuunottamatta naamastani löydä, vaikka se kyllä tarpeen olisikin.
Luonne: Mitäs... Realisti (miten niin pessimisti?), ajattelen paljon(lue: liikaa), turhan vakava ja litania muita synkkyyteen taipuvia termejä. Empaattinen, perfektionisti ja järkevää puheseuraa kuulemma
Harrastukset: pianonsoittoa takana pian 5 vuotta, kuoro (satunnaisesti) ja epävirallisesti kaikennäköinen kirjoittaminen (pitkistä romaanimittaisista tarinoista runoihin) ja lenkkeily
Asuinpaikka: Käpykylä nimeltään Lappeenranta, tosin lähden täältä heti kun vain pääsen
En pidä: lähes kenestäkään suunnilleen ikäisestäni tällä alueella (miten monta vuotta täytyy kestää kiusaamista katkeroituakseen loppuiäkseen?), valehtelusta ja siitä että minulle valehdellaan, teeskentelystä ja monista muista asioista
Pidän: hyvästä ruoasta, runoista (Edith Södergran, Eino Leino ja Uuno Kailas ovat upeita runoilijoita!), luonnosta, musiikista, kissoistani
Lemmikit: Kaksi kissaa, joista kuulette varmasti hyvin piankin

Loppuun vielä pikkuinen runo.

Kumpi on kauniimpi:
uskoa, että vapaus koittaa,
toivoa, että valkeus voittaa,
ja taistella valkeuden eestä,--
vai taistella
tietäen, ettei valkeus koita,
tietäen, ettei vapaus voita,
ja sentään taistella?
 Eino Leino