On itämaisia sieluja joilla on surulliset silmät,
kirjavia sieluja joiden leikkaus on vieras.
kauppiassieluja jotka elävät rumuudessa.
valkeita sieluja kulkee kaduilla joilla kaikki muut sielut ovat mustia.
niiden täytyy punastella kaikkien muiden puolesta.
ne luulevat näkevänsä kaiken.
ne lähtevät ulos hämärissä kuin yölepakot.
he eivät kavahda omaa ääntään.
kuolema seuraa niitä matkan päästä.
he pystyvät kulkemaan kaikkialle.
ne täytyy pudottaa käsistään kuin löyhkäävät rievut.
heidän unensa on rauhallista eikä omatunto koskaan huono.
herättävät kipeää hämmästystä.
onnettomuuden syvä kaivo pitäisi täyttää rakkaudella.
mutta ne eivät petä itseään.
Sieluja, Edith Södergran
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.