Kirjoitanpa sitten jotain randomia, koska tänään olisi potentiaalinen angstaa itsesi hengiltä -päivä, mutta ei viitsi. Kuten ei myöskään viitsi lukea kokeisiin… Pitäisi nytkin lukea enkkua huomiseksi. Plöp.
 
Koeviikko siis poksahti tänään taas käyntiin iloisesti uskonnon kokeella. Kirkkohistoriaa, kai se meni ihan kivasti. Huomenna enkkua ja sitten terveystietoa (kyllä, aion huomenna lukea koko kirjan yhdessä illassa, eww). Viikonlopun jälkeen sitten vielä matikka, mantsa ja saksa. Jaksaisi nyt niin pääsisi pääsiäislomalle ja tämä tyhmä jaksokin vaihtuisi vihdoinkin kivempaan. Tosin pitää luopua sitä myötä myös armaasta iPadistani, mutta no can do… Ehkä leikin taas edes vähän kuuntelevani tunnilla kun Constantin lähtee.
 
Eerikki syö posliininukkeni ää. :o
 
Edellisestä kirjoituksesta on taas aikaa, mitäköhän tässä on tapahtunut… Olen viettänyt ihan kohtuullisesti aikaa Eerikan ja Emmin kanssa yleisen sekoilun merkeissä. Käytiin niiden hullujen kanssa joku ilta elokuvissa katsomassa Kohta 18, ja se oli aivan übermahtava. *u* Mainos oli niin tylysä, etten odottanut ihmeitä, lähdin vain Eerikan seuraksi. Mutta onneksi kokemuksesta muodostuikin ihan paras. Tykkäsin ihan mahdottomasti, joten menkää ihmeessä murut katsomaan jos teidän kotipaikallanne sitä vielä esitetään. x3
 
Ja ne roistot syöttivät minulle ensi kertaa nuudeleita. Ommom nyt en pääse enää eroon niistä, tykästyin liian paljon. <3 Äitee on muuten lähdössä muutamaksi päiväksi ulkomaille, mikä tarkoittaa, että sinä aikana tässä talossa ei syödä minun ja siskoni toimesta muuta kuin pastaa! xD 
 
Kiva lasit. xD
 
Sairastelin alkuviikosta pari päivää ja oli itse asiassa ihan hyvä. Nukuin vaan molemmat päivät ja kuittailin vähän univelkoja. Enkä olisi sitä paitsi jaksanut muutenkaan mennä kouluun btw. 
 
Joskus ihmettelee, että miksi en koskaan tunne kuuluvani mihinkään enkä löydä ihmisiä joihin osaisin täysin nojata ja tuntea sitä kuuluisaa sielujen sympatiaa. No, pari näitä varmaan on, mutta... Onko jossain joku paikka minullekin, sellainen missä osaan vaan olla oma itseni enkä tunne itseäni aina ihan ulkopuoliseksi kaikesta? Kaikki vaan tuntuu niin vieraalta ja erilaiselta, en tiedä.
 
Luojan kiitos kevät lähestyy. Tänään oli jo tosi kiva ilma. <3
 
Tämä biisi vaan sopii niin hyvin fiiliksiin:
 
I know it's hard to tell how mixed up you feel
Hoping what you need is behind every door
Each time you get hurt, I don't want you to change
Because everyone has hopes, you're human after all
The feeling sometimes, wishing you were someone else
Feeling as though you never belong
This feeling is not sadness, this feeling is not joy
I truly understand. Please, don't cry now
VNV Nation - Illusion